Yrittäjän hankehumppa – onko järkee vai ei?
Yrittäjän hankehumppa – onko järkee vai ei?
Sana ”hanke” nostaa monella niskakarvat pystyyn. Hankkeet koetaan helposti turhaksi puuhasteluksi, jossa yhteisiä rahoja käytetään erilaisten korkealentoisten systeemien kehittelyyn. Useimmiten tarkoitus ja idea ovat erinomaiset, mutta käytännön toteutus jää joskus kauas yrittäjän arjesta. Moni hanke onkin suunniteltu sen toteuttajan lähtökohdista – ei niinkään kohderyhmän konkreettisiin ja selvitettyihin tarpeisiin. On ymmärrettävää, jos joskus iskee turhautuminen ja hankeväsymys.
Miksi näin on? Eikö elinkeinoelämää tukevilla hankkeilla ole tarkoitus auttaa juuri yrityksiä ja luoda sitä paljon puhuttua elinvoimaa?
Syitä on varmasti monia. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden korkea tukitaso houkuttelee hanketoimijoita, mutta tukiprosentin noustessa mahdollisuudet konkreettiseen, yrityksiä suoraan hyödyttävään tekemiseen pienenevät. Myös viime vuosien suuntaus hankkeiden koon kasvattamiseen ja hanketoiminnan keskittyminen isoille toimijoille on omalta osaltaan johtanut siihen, että resurssit valuvat helposti mittavien projektiorganisaatioiden kuluihin.
Mikä avuksi? Yleishyödylliset kehittämishankkeet eivät ole turhia, jos niiden tulokset ovat konkreettisia. Hyvänä esimerkkinä yhteisistä hankeponnistuksista ovat vaikkapa reitistöhankkeet, joissa on kehitetty luontomatkailua tukevaa infrastruktuuria. Laukaassakin on tällä hetkellä käynnissä kunnan vetämä maastopyöräreittihanke, jossa yritykset ja yhdistykset ovat aktiivisesti mukana, ja joka mahdollistaa jatkossa esimerkiksi erilaisten pyörämatkailutuotteiden kehittämisen. Paljon on panostettu myös monipaikkaisuuden tukemiseen ja erilaisten yhteistoiminnallisten tilojen kehittämiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on hankerahoituksella toteutettu Pihtiputaan HUBteekki, josta on muodostunut suosittu etätyön, yrittämisen ja opiskelun yhteisö.
Mutta yrittäjää kiinnostaa tietysti eniten se, kuinka voin kehittää omaa yritystoimintaani hankkeiden avulla.
Yksi hyväksi havaittu, mutta edelleen suhteellisen vähän käytetty hankemuoto, on yritysryhmähanke. Yritysryhmähankkeessa 3-10 yritystä toteuttaa toimenpiteitä, jotka tähtäävät yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Tekeminen voi olla konkreettisesti yhteistä, kuten yhteisen brändin tai tuoteperheen suunnittelu, yhteiset messumatkat tai verkkoalustan rakentaminen. Lähtökohtana voi olla myös yrityskohtainen, mutta kaikille sama tarve. Esimerkiksi laatujohtamisen kehittäminen, jolloin yritysryhmähankkeella voidaan hankkia yhteistä koulutusta ja yrityskohtaista konsultointia. Yritysryhmähankkeissa yhdistyvät korkea 75%:n tukitaso ja konkreettiset hyödyt osallistujille. Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita vaikkapa Keuruulla toteutettu LAPIKAS-hanke, jossa kuusi yritystä rakensi itselleen ISO9001 –standardin mukaisen laatujärjestelmän. Kustannukset yritystä kohti jäivät alle tuhannen euron.
Jos yrityksen tarpeet ovat vielä tätäkin yksilöllisempiä, esimerkiksi uudelle toimialalle laajentuminen tai vaikkapa koneinvestointi, niin niihinkin löytyy hankerahoituksesta apua. Keski-Suomen ELY-keskus ja JyväsRiihi rahoittavat vuosittain useita yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Laukaassakin on toteutettu satojen tuhansien eurojen investointeja, joissa 20%:n investointituki on ollut merkittävänä tekijänä, kun on mietitty, lähdetäänkö investointiin vai ei.
Laukaan kunnan elinkeinopalvelut on mukana toteuttamassa hankkeita ja tarjoaa tukea yrityksille. Erityisesti kannustamme yritysryhmähankkeisiin ja hallinnoimme niitä osallistuvien yritysten puolesta, sekä olemme apuna yrityskohtaisten hanketukien hakemisessa. Myös yhteisissä kehittämishankkeissa ollaan mielellään mukana, joko toteuttajana tai yhteistyökumppanina. Hankeasiantuntijaan kannattaa ottaa yhteyttä, oli hankeidea millainen tahansa. Tutkitaan asiaa yhdessä, siitä se lähtee!
Kuuntele myös podcast aiheesta. Podcastilla yritysasiantuntija Sanna Jylänki rupattelee Reijon kanssa.
